Puhumattomuus..
Karille se näyttää tämän suhteen vievän. Kohta on edessä paritapaaminen, toivon että siitä irtoisi jotain.
Minua pidetään laiskana ja tyhmänä joka ei mitään tajua. "Elän samsungin maailmoissa" taitaa toista ärsyttää kun olen puhelimen kimpus koko ajan. Mitä minun pitäisi tehdä kattoa vierestä kun toinen nörää koneella.. Meneepä tämä vaikeaksi. Pitäisikö tässä pyytää anteeksi sitä että olen muuttunut niistä ajoista kun yhdessä aloimme pyörimään. Minä vain luovuin juomisesta ja todettiin masennus. En minä jaksa enää sitä roolia vetää jossa kaikki olisi hyvin. Myönsin itselleni etten jaksa ja minulla on ongelma.
En tiedä enään mitä minun pitäisi tehdä. Multa on keinot loppu, en jaksa enää yrittää keskustella kun pelkään että taas saan kuunnella vain tiuskimista. Ei se ole mitenkää kivaa kuultavaa kun tuntuu että kaikki mitä teen on väärin. Tämä on vain minun mielipiteeni ehkä myöhemmin saan toisen mielipiteen.
Minä olen valmis yrittämään työstämään suhdettamme mutta siihen vaaditaan toistakin. Minä olen ilmaissut välittäväni toisesta ja haluavani yhteisen tulevaisuuden mutta en saanut minkään laista vastausta silloin tuohon.
Epätoivoinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti