Viikonlopusta selvitty, eikä ollut edes sen ihmeellisempi. Kerrankin vaihteeksi päätiin jäädä kotia, mitä minä menisin katsomaan kun kaikki on joka paikassa humalassa. Ei sillä että se haittaisi minua. Jokaisen oma asia juoko vai ei. Itse olin vain katsellut tuota menoa ainakin 5 viikonloppua, nyt riitti vähäksi aikaa. Jos ainut mahdollisuus on ollu ilman humalaisia nii minä vietän sen ajan sitten vaikka neljän seinän sisällä, yksin.
Mukavaa vaihtelua, mitään muuta ei tarvinnut tehdä kuin käyttää koiraa ulkona ja lähteä itsekkin vähän jalottelemaan. Tulipahan taas pitkästä aikaa katsottua supernaturalia, melkein kaksi kautta tuli tuijotettua yhteen soittoon. Ei hassumpi tapa viettää aikaa... ehkä tuo yksin oleminen ei varsinaisesti hyvää tee, varsinkaan jos tuosta tulee tapa.. juhannus olisi vielä tarkoitus viettää yksin kotona eikä lähteä keski suomeen..
Minua ei vain enää kiinnosta olla siellä missä kaikki juo varsinkaan jos pitää joka viikonloppu sitä meininkiä katsoa.. kyllä sitä joskus porukan matkassa voi olla mutta rajansa kaikella.
Joskus tekee vain hyvää olla yksin. Kohta sekin muuttuu..
Huomenna pääsenkin taas totuttautumaan herätyskelloon ja lähtemään ihmisten ilmoille. Toisaalta sekään ei kiinnosta mutta on tässä pakko ruveta parsimaan ajatuksia kasaan.
Yhtä hullun myllyä kaikki, pahimman yli päästiin taas ilman mitään kommelluksia. Ylpeä, ehkä hiukan. Kyllä tässä itseensä saa vielä valettua sen että asioilla on tapana järjestyä. Tämä vaatii vain minulta paljon ja aina en tiedä jaksanko enää tätä mutta silti ollaan tässä ja eteen päin painetaan. Minulla on sentään muutama ihminen jotka vielä ovat saaneet minut pysymään tässä, heille olen kiitollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti