tiistai 22. syyskuuta 2015

onnellisuuden kontrollointi

Kulttuurissamme elää vahva usko siihen, että ihmiset ovet luonnostaan onnellisia. Tilastollinen todennäköisyys sille, että itse tulet kärsimään jossakin elämän vaiheessa psykiatrisesta häiriöstä. Vaalitettavan monet elävät siinä harhauskossa, että kaikki muut ovat onnellisempia kuin he itse. Tämä lisää tietenkin vain ihmisten kurjuutta. Itsellänikin  on taipumus ajatella että muilla menisi jotenkin paremmin. Kaikilla on omat vastoin käymiset olivat ne isoja tai pieniä.
Mielenterveydellisiä ongelmia pidetään epänormaaleina. Niiden nähdään kertovan heikkoudesta tai sairaudesta, joita tuottaa jollakin tavalla viallinen tai puutteellinen mieli. Tälläinen ajattelu johtaa itsekritiikkiin jossa pidämme itseämme heikkoina tai typeryksinä. Itse olen kyllä mestari luomaan omille seinille piruja. Pidän itseäni täysin arvottomana, jolla ei ole minkäänlaista merkitystä... Tämä ei ole totta, sillä minulla on perhe ja oma poika jotka ovat minulle kaikki kaikessa. Heidän tähden olen yrittänyt selvitä elämästä, mutta yksin...
Ne asiat, joista eniten välitämme, tuovat väistämättä meille koko tunteiden kirjon, siis sekä mielyttäviä että epämielyttäviä tunteita.On lähes mahdoton tavoitella itselleen tärkeitä asioita elämässä, jos ei ole halukas kohtaamaan epämielyttäviä tunteita.
Tosiasia on, että meillä o paljon vähemmän vaikutusvaltaa ajatuksiin ja tunteisiin kuin haluaisimme. Onneksi ihminen voi kuitenkin kontrolloida tekoja senkin edestä. Juuri tekojen avulla voimme luoda merkityksellisen ja rikkaan elämän itsellemme,
Aineellisessa, ulkoisessa maailmassa kontrollikeinot toimivat yleensä hyvin. Sisäisisä kokemuksia ei kontrolloidakkaan niin helpopsti. Asoita ja tunteita ei niin vain blokata mielestä. Niitä on vaikea siirtää sivuun, ehkä hetkeksi se onnistuu mutta ne palaavat aina mieleeen uudestaan.
Muut ihmiset ympärillämme näyttävät päällepäin olevan niin onnellisia. Näyttää siltä,että he   kykenevät kontrolloimaan ajatuksiaan ja tunteitaan. Avainsana tässä on "näyttää". Tosiasia on se, että ihmiset eivät yleensä näytä ulospäin avoimesti ja rehellisesti sitä, miten he kamppailevat omien ajatusten ja tunteidensa kanssa. He esittävät reipasta -vaikka hammasta purren. He ovat kuin klovni vanhassa tarinassa, jossa surullisen pellen kyyneleet eivät näy, koska iloinen maski peittää ne.

Omat näkemykseni kontrollin harhasta:
Minun täytyy pystyä kontrolloimaan tunteitani voidakseni pärjätä elämässä
Ahdistus ei ole hyvä eikä paha. Ainoastaan epämukava tunne
Negatiiviset ajatukset ja tunteet vahingoittavat minua, jos en kontrolloi niitä tai en pääse eroon
Pelkään voimakkaita tunteitani
Jotta voisin tehdä jotakin minulle tärkeää, minun on ensin päästävä eroon kaikista epävarmuudesta
Negatiivisten ajatusten ja tunteiden muuttaminen ja niistä eroon pyrkiminen aiheuttaa usein ongelmia. Jos annan vain niiden  olla sellaisenaan, niin ne muuttuvat kyllä elämään kuuluvalla, luonnollisella tavalla.
Paras menetelmä negatiivisten ajatusten ja tunteidem hallintaan on se, että huomaa niiden läsnäolom ja antaa niiden olla. (tosin minä rankaisen itseäni)
Se että minulla on negatiivisia ajatuksia ja tunteita, on merkki siitä, että olen normaali ja inhimillinen
Yritin välttää ahdistumista jamuita negatiivisia tunteita ja nyt olen siinä pisteessä että olen harkinnut itsemurhaa... Minulla on vielä vähän toivoa jäljellä mutta pelkään jääväni yksin.

3 kommenttia:

  1. Aina on toivoa. Sun tuntemukset kuulostaa tutuilta. Tyhjyyden tunteen jota itse usein koen tavoitan tästä. Voisin ajatella läsnäolo taitojen ja tietoisuustaitojen harjoittelemisen olevan hyväksi sulle, itse olen niiden avulla saanut usein koettua olevani tässä ja nyt. Saada pahan olon ja tyhjyyden tunteen pois, tuntemalla tämän hetken. Googlettamalla löytyy harjoituksia varmasti ja puhelimellekkin on joitain sovelluksia (oivamieli.com)

    VastaaPoista
  2. Toi oivamieli on ihtelläki ollu käytössä :)

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista