maanantai 22. elokuuta 2016

Rangaistus teoistaniko

Viikko kohta takana koti oloissa.. kirjaimellisesti ollut kiirettä.. tietoisesti ja tahattomasti järjestetty ohjelmaa. Ajatukset eivät sentään enää pyöri kuoleman ympärillä, ajatuksiin saatu muutosta aikaiseksi.
Vanhoja päihdekuntoutuksen monisteita ja muistiinpanoja tutkien. Väsäsin itselleni ovea koristamaan retkahdus prosessin ja joka vaiheen välissä on mahdollista keskeyttää ajatukset. Panostan toipumiseen. Tavoitteena on muuttaa toimintamalleja. Helppoa se ei ole, tänään selvisin yhdestä vastoinkäymisestä. Tosin yksin en olisi selvinnyt. Minulla on apu ja tuki ympärillä, sen kun muistan jatkossakin.
Tämä tuntuu enemmänkin rangaistukselta kuin uudelta mahdollisuudelta.. kuten sanoin aikasemmalta osastolta kotiutuessa että "saan astua samaan paskaan edelleenkin"... se ei ole muuttunut paljoakaan, asiat ovat edelleen aivan sekaisin, minuakin vedellään nauruista.

Muutama kyynel ja ihtensä kasaaminen oli tämän päivän haaste.
Miten voin näyttää pärjääväni jos minulle ei edes anneta mahdollisuutta. Ikävä ja erot saavat edelleen ahdistumaan. Ne eivät varmaan koskaan lopu. Painajaiset palaavat, nukkumaan meno on pelkojen takia edelleenkin haaste. Hirveintä on herätä edelleen itkien, ikävä ja aivoluteilu tekevät mielessä tepposet. Miksi aina käännänkin asiat pahimpaan mahdolliseen. Välillä tulee ylireakoitua asioissa. Luulen menettäneeni kaiken.. teostani tunnun saavan kärsiä. "Itse aiheutin tämän, en voi tehdä tälle mitääm muuta kuin olla vietävissä", syyllistäminen..

Ulkoilu, päivätoiminta ja arjen askareet, niistä koostuu nykyinen arki. Odotan vain seuraavaa päivää jolloin saan pikku miehen taas kotiin. Viikkoni koho kohta, annan hänelle kaiken huomioni ja läheisyyden. Äidin rakas, taistelen hänen puolestaan uudelleen. Tällä kertaa luovuttaminen ei kuulu suunnitelmiin. Se olisi itsekästä ja vika tikki. Kaiken tämä vaatii minusta mutta tiedän etten yksin tätä taistelua käy. Ehkä voisin joskus ajatella toisin, mutta se tulee vaatimaan minulta paljon..

Katsotaan mihin suuntaan asiat lähtevät ja etenevät...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti